Forthcoming: Goodbye, Mom

I was one of the speakers at EERA DeepWind 2022, the leading conference for the deep offshore wind industry, hosted by the Norwegian University of Science and Technology in Trondheim.

Afterwards, I authored a paper on a free-floating wind turbine invention and autonomous open-ocean wind farm concept for publication in the Journal of Physics. The paper received the highest marks in all review categories and was accepted without revisions on the first round.

This was a fascinating project. While building on my background in the atmospheric sciences, climate, sustainability, and environmental planning, I really deepened my knowledge in innovative offshore wind energy and synthetic fuel solutions.

The article is available here.

Niilo Toivonen avasi tärkeän keskustelun siitä, miten Helsinki on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (HS Mielipide 23.7.). Liian heikosti, vastaan ympäristöasiantuntijana ja ilmastonmuutosta pitkään opiskelleena.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Helsinki lämpenee, muuttuu sateisemmaksi ja kokee korkeampia meritulvia. Helsingin ja Espoon rannikko on jo yksi Suomen 22 merkittävästä tulvariskialueesta, ja tulevaisuudessa riskit kasvavat. Meritulvien lisäksi tulisi huomioida myös sateiden ja sulamisvesien aiheuttamia tulvariskejä.

Kaupungin viheralueet imevät ja palauttavat tehokkaasti vettä sen luonnolliseen kiertokulkuun. Puut ja muu kasvillisuus lieventävät myös kaupungin lämpösaarekevaikutusta – eli tekevät kuumat kesät siedettävimmiksi. Helsingissä sallitaan kuitenkin rakentamista viheralueisiin, jolloin menetetään luonnolliset veden ja kuumuuden hallinnan keinot.

Helsingin ympäristökeskuksen vuonna 2012 julkaiseman teoksen mukaan ”lämpötilan alueellinen vaihtelu voi olla jopa 9 astetta kantakaupungin ja avoimempien alueiden välillä”. Siitä huolimatta uudet asuinalueet ovat hyvin tiiviitä ja täynnä kovia pintoja, jolloin kuumuus on pahempi ja hulevesien imetys huonompi.

Helsingin uusi asuinalue Kruunuvuorenranta – josta äsken muutin ja jossa Toivonen asuu – on tästä hyvä esimerkki. Kerrostalot ovat korkeita ja rakennettu lähekkäin. Kaupunki haluaa myös kaataa Stansvikinkalliosta laajan metsäalueen lisärakentamisen tieltä. Helsinki perustelee tiiviyttä ympäristöystävällisillä liikenneyhteyksillä, mutta kestävyys kaupungissa vaatii monien muidenkin seikkojen huomiointia.

On tärkeä muistaa sekin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kohtelevat asukkaita epätasa-arvoisesti. Uudella asuinalueellani Munkkiniemessä on paljon puistoja, ja takapihallamme on komeita puita. Kadut ovat nyt tyhjiä autoista, sillä monella on kesämökki, johon päästä kaupunkia pakoon. Niin myös ympäristöoikeudenmukaisuutta tulisi huomioida Helsingissä selvästi paremmin.

Jack H. Raisanen
konsultti ja ympäristösuunnittelija (amk),
ilmakehätieteiden maisteriopiskelija
Munkkiniemi, Helsinki

Kirjoitus julkaistiin 24.7.2023 Helsingin Sanomissa.

From 2020–2021, I was responsible for organizing CoastGIS 2021 at Novia University of Applied Sciences, one of my alma maters. I started as a project assistant for the symposium and soon took on a leadership role as project manager.

My responsibilities included symposium planning, practical arrangements, correspondence with delegates, keynote speakers, and local partners, newsletter and web updates, and graphic design.

I also compiled a Book of Abstracts, as well as edited, uploaded, and embedded tens of presentation recordings, making most of the contents of the symposium available to the public in the spirit of open access science.

I furthermore communicated with symposium funders and completed post-symposium reporting for the Swedish Cultural Fund in Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

At the symposium, I had the opportunity to present my research on climate change, sea level rise, future coastal flooding, and cultural heritage impacts in the Old Town of Ekenäs.

This research was published as my bachelor’s thesis in 2019 for the degree of Bachelor of Natural Resources in Sustainable Coastal Management and a professional Environmental Planning qualification from Novia University of Applied Sciences.

A video recording of my presentation is available here, and my thesis is available in its entirety here.

Valtio on pandemiassa tukenut kuntia merkittävillä summilla, jotta peruspalveluista kuten koulutuksesta ei leikattaisi.

Silti Helsingin vuoden 2021 talousarviossa leikattiin muun muassa miljoonia koulutuksesta ja lakkautettiin kuntalisä yli yksivuotiaille lapsille. Väitettiin, että päätökset olivat säästösyistä tarpeellisia.

Myöhemmin selvisi, että Helsinki tekikin viime vuonna 500 miljoonaa euroa ylijäämää. Kaupungin kassassa ja pankkitileillä on nyt yli puolitoista miljardia euroa.

”Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan” – oikeistolle tuttu sanonta. Kriisiä käytettiinkin hyväksi, Troijan hevosena etuuksien ja julkisten palveluiden heikentämiseksi. Kaupunkilaisia huijattiin.

Vaikka kaupunki ei olisi tehnytkään viime vuonna ylijäämää, leikkauksiin ei ollut – varsinkaan keskellä kriisiä – tarvetta.

Erityisesti Helsinki-lisää koskevat muutokset olivat ideologisia. Yhteiskuntamme ei arvosta, että lastenhoito on työtä. Uussuomalaistenkin mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan – ja lasten oikeutta olla vanhempiensa hoidettavana – tulisi tukea.

Helsingissä tehdyt heikennykset etuuksiin ja julkisten palveluiden jatkuva alibudjetointi ovat tiukkuuden kulttuuria ja uusliberalismia huonoimmillaan. Ihmiset kärsivät pandemian vaikutuksista, ja kaupunki leikkaa vastuuttomasti.

Valtapuolueiden katseet Helsingissä ovat keskittyneet liikaa seuraaviin tunneleihin, museoihin, siltoihin ja muihin gryndereiden ajamiin raken­nus­pro­jek­tei­hin. Ihmisten perustarpeet unohdetaan.

Leikkausten sijaan kaupungin tulisi kohentaa palveluita ja palkata työttömiä.

Tarvitaan juttukavereita vanhuksille ja edelleen eristyksissä oleville. Palkankorotuksia terveys- ja hoivatyötä tekeville sekä parannuksia terveyspalveluille. Mie­len­ter­veyspalvelui­ta kaikille niitä tarvitseville. Tukea yhteisön puutteesta kärsiville opiskelijoille. Kesätyöpaikkoja kaikille nuorille. Avustukset kult­tuu­ri­toim­i­joille. Ihan aluksi.

Runsailla resursseillaan kaupunkimme voi lisäksi ryhtyä kunnianhimoisempiin toimiin ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi.

Kirjoitus julkaistiin 21.6.2021 Kansan Uutisissa.

Last June, I was awarded 3000 euros from Climate Changemaker to curate, produce, and edit Helsinki Nature.

Helsinki Nature is a multimedia project that tells the story of the rich nature in Finland’s capital city. It explores connections between local nature and global questions of climate change and biodiversity.

I have observed great dissonance between stated values and implemented actions in Helsinki. The City of Helsinki has declared a climate emergency and, occasionally, talks about biodiversity.

But at the same time, the city is engaged in officially sanctioned ecocide. Local politicians vote on and approve it. Forests are being cleared, coastal waters filled, and meadows zoned for building.

Helsinki Nature is born out of concern and love for these forests, meadows, and coastal waters.

Born out of love for the human and non-human animals that call these areas home.

Out of love for life itself.

I held a Winter Open Call in February for artistic visual and written works. Multiple artists and writers are now creating commissioned works to be published by Helsinki Nature throughout this spring, summer, and autumn.

I have had the pleasure of working with one of the artist groups on their project. We held a meeting last week in the Pirkkola Forest to discuss their work, which is connected to the area.

With my deep familiarity of the Pirkkola Forest – its ecological characteristics and the legal and nature protection actions that took place concerning the area last year – I was able to share little-known expert knowledge with them.

Contributing to the project thus far are a fine artist and curator, an artist and creative writer, an author and spoken word artist, a photographer, an illustrator, two artists, and a photographer and artist.

I am very excited to see and publish their works.

I have applied for additional funding for the project from the Arts Promotion Centre Finland (Taike), under the COVID-19 support and state subsidy call that ended in April.

If the funding comes through, I will organize a Summer Open Call for more artistic visual and written works. I feel very strongly that art and writing are work – and must be paid.

So, I hope Taike awards the funding and the project can continue to organically grow!

Follow the Helsinki Nature social media channels (FB @HelsinkiNature; IG @helsinki.nature) and stay tuned for publications and – hopefully – another open call.

Valokuituverkko kuuluu varsinkin harvaan asutulla alueella taloustieteessä tunnettuun luonnolliseen monopoliin. Toiminnan luonteen ja kustannusten takia Pohjois-Savoon ei ole järkevää rakentaa enemmän kuin yksi valokuituverkko.

Verkon tulisi siksi pysyä julkisessa omistuksessa. Näin julkinen valta pystyy parhaiten ohjaamaan hintoja ja toimintaa kuntien ja kuntalaisten edun mukaisesti. Kuntien ja kuntalaisten etu voi erota sijoitusyhtiön edusta, jonka ensisijainen tavoite on rahallinen tuotto.

Adola Oy:n toimitusjohtaja Tommi Vilhunen on kertonut, että yhtiöllä ei ole suunnitelmaa nostaa hintoja. Tätä ei kuitenkaan voi pitkällä tähtäimellä taata. Jos kunnat myyvät yhtiön, ne samalla menettävät päätösvaltansa.

Suomalaisilla onkin tuoretta kokemusta luonnollisen monopolin yksityistämisestä ja toiminnan myynnistä sijoittajille. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet monessa paikassa rajusti. Nyt valtio yrittää lainsäädännöllä puuttua hintojen nousuun.

Vastaavanlaiselta riskiltä voi Pohjois-Savo valokuituverkossaan nyt välttyä.

Pohjois-Savon kunnat tekivät salassa aiesopimukset val­okuitu­verkkoy­htiönmyynnistä jo keväällä 2020 (SS 5.2.). Asioiden valmistelu salassa, poissa kuntalaisten tiedosta, on vastoin hyvän hallinnon ja demokratian periaatteita. Kuntalaiset eivät pääse toteuttamaan perustuslaillista oikeuttaan osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, jos asioita salataan.

Pohjois-Savon kunnat ovat investoineet valokuituverkkoon paljon. Nopeiden nettiyhteyksien tärkeys, tarve ja kysyntä kasvavat tulevaisuudessa, kun muun muassa lääkärivastaanotot ja työt hoidetaan enemmän verkon kautta. Samalla kasvaa riippuvuus yhteyksistä.

Kuntien tulisi pitää kiinni ohjaus- ja päätösvallastaan ja hylätä Savon Kuituverkko Oy:n kaupat. Kuntien tulisi kehittää toimintaa yhdessä kuntalaisten kanssa, heidän parhaakseen.

Kirjoittaja on ympäristö- ja kestävyysasiantun­ti­ja Helsingistä.

Kirjoitus julkaistiin 21.2.2021 Savon Sanomissa.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12.2020 talousarvion vuodeksi 2021, jossa poistettiin kuntalisä yli 1-vuotiaisiin lapsiin 1.6.2021 alkaen.

Kokoomus, Vihreät, SDP ja RKP tukivat leikkausta. 

Vasemmistoliitto ja muut valtuustoryhmät halusivat pitää kuntalisän ennallaan.

Asia oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätettävänä 15.12.2020 (§ 295).

Petra Malin (Vas.), Vesa Korkkula (Vas.) ja Pia Kopra (PS) halusivat pitää kuntalisän ennallaan.

Kokoomuksen, Vihreiden, SDP:n ja RKP:n edustajat Ted Apter (Kok.), Matias Pajula (Kok.), Pia Pakarinen (Kok.), Dani Niskanen (Kok.), Hannu Oskala (Vihr.), Fatim Diarra (Vihr.), Markku Hannula (Vihr.), Abdirahim Husu Hussein (SDP), Ville Jalovaara (SDP) ja Martina Harms-Aalto (RKP) äänestivät leikkauksen puolesta.

Pidän päätöstä lainvastaisena, syrjivänä ja epäasiallisena.

6.1.2021

HELSINGIN KAUPUNGIN KASVATUS- JA KOULU­TUS­LAU­TAKUN­NALLE

OIKAISUVAATIUMUS

Vaatimuksen kohteena oleva päätös: Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös 15.12.2020 § 295, jossa kasvatus- ja koulutuslautakunta rajasi kotihoidon tuen Helsinki-lisän (kuntalisä) alle 1-vuotiaisiin lapsiin 1.6.2021 alkaen.

Vaatija: Jack H. Raisanen

Asianomaisasema: Vaatija on kunnan jäsen.

Määräaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirja tuli nähtäville 18.12.2020 (J. Lax, henkilökohtainen tiedonanto, 4.1.2021).

Oikaisuvaatimus

Vaaditaan, että päätös kumotaan lainvastaisena sekä muutenkin epäasiallisena ja syrjivänä. Vaaditaan, että kotihoidon tuen Helsinki-lisän tarjoamista jatketaan yli 1-vuotiaillekin lapsille. Vaaditaan lapsen edun laittamista etusijalle päätöksessä. Vaaditaan, että osallistumista varhaiskasvatukseen edistetään parantamalla itse varhaiskasvatusta (perustelu 4). Vaaditaan, että työllisyyttä edistetään muun muassa parantamalla työmahdollisuuksia sekä vähentämällä sukupuoleen ja etnisyyteen perustuvaa työsyrjintää (perustelu 6). Vaaditaan, että kaupunki tukee lapsen oikeutta olla vanhempiensa hoidettavanaan sekä vanhempien oikeutta hoitaa lapsiaan kotihoidon tuen Helsinki-lisän muodossa.

Perustelut

1 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimus 2 artikla:

States Parties shall respect and ensure the rights set forth in the present Convention to each child within their jurisdiction without discrimination of any kind, irrespective of the child’s or his or her parent’s or legal guardian’s race, colour, sex, language, religion, political or other opinion, national, ethnic or social origin, property, disability, birth or other status.

States Parties shall take all appropriate measures to ensure that the child is protected against all forms of discrimination or punishment on the basis of the status, activities, expressed opinions, or beliefs of the child’s parents, legal guardians, or family members.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3 artiklan 1 ja 2 kohdat:

In all actions concerning children, whether undertaken by public or private social welfare institutions, courts of law, administrative authorities or legislative bodies, the best interests of the child shall be a primary consideration.

States Parties undertake to ensure the child such protection and care as is necessary for his or her well-being, taking into account the rights and duties of his or her parents, legal guardians, or other individuals legally responsible for him or her, and, to this end, shall take all appropriate legislative and administrative measures.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 4 artikla:

States Parties shall undertake all appropriate legislative, administrative, and other measures for the implementation of the rights recognized in the present Convention. With regard to economic, social and cultural rights, States Parties shall undertake such measures to the maximum extent of their available resources and, where needed, within the framework of international co-operation.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 7 artiklan 1 kohta:

The child shall be registered immediately after birth and shall have the right from birth to a name, the right to acquire a nationality and. [sic] as far as possible, the right to know and be cared for by his or her parents.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 12 artikla:

States Parties shall assure to the child who is capable of forming his or her own views the right to express those views freely in all matters affecting the child, the views of the child being given due weight in accordance with the age and maturity of the child.

For this purpose, the child shall in particular be provided the opportunity to be heard in any judicial and administrative proceedings affecting the child, either directly, or through a representative or an appropriate body, in a manner consistent with the procedural rules of national law.

Perustuslaki 2 §:n 2 mom.:

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen.

Perustuslaki 6 §:n 3 mom.:

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Perustuslaki 14:n § 4 mom.:

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Hallintolaki 31 §:

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Hallintolaki 41 §:

Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten (asiano­saisku­ulemis­es­ta on oma säännöksensä) elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Vaatija katsoo, että kaupungin päätös on vastoin yllä olevaa lainsäädäntöä.

Päätöksen yhteydessä laadittu lapsivaikutusten arviointi on puutteellinen.Kaupunki ei hankkinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja sekä selvityksiä. Kaupunki ei varannut asianosaisille mahdollisuutta saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista. Lasten tarpeita, tilanteita ja oikeuksia ei arvioitu riittävästi.

Kaupunki ei varannut lapsille mahdollisuutta lausua mielipiteensä asiasta. Lapsia ei kuultu heitä itseään koskevassa asiassa. Lapsia ei kuultu lapsivaikutusten arvioinnissa ja päätöksen yhteydessä. Lapsille ei annettu oikeutta osallisuuteen heitä itseään koskevassa päätöksenteossa.

Kaupunki ei varannut vanhemmille mahdollisuutta lausua mielipiteensä asiasta. Vanhempia ei kuultu heitä itseään koskevassa asiassa. Vanhempia ei kuultu päätöksen yhteydessä. Vanhemmille ei annettu oikeutta osallisuuteen heitä itseään koskevassa päätöksenteossa.

Päätös syrjii lapsia, joiden vanhempansa ovat muun muassa pientuloisia ja yksinhuoltajia, sillä mahdollisuutensa olla vanhempiensa hoidettavanaan päätöksen seurauksena vaikeutuu. Päätös syrjivästi vaikeuttaa lasten oikeutta olla vanhempiensa hoidettavanaan sekä vanhempiensa oikeutta vastata hoidostaan. Myös lapsilla, joiden vanhemmat ovat muun muassa yksinhuoltajia ja pientuloisia, tulisi olla tasavertainen oikeus olla vanhempiensa hoidettavanaan.

Kuntalisä edistää edellä mainittujen oikeuksien toteutumista, varsinkin kun elämänkustannukset ovat Helsingissä korkeat. Kaupungin päätös tähtää taloudellisiin säästöihin, vaikka kaupungilla on taloudellisia resursseja ja valmiuksia tuen tarjoamista jatkaa.

Päätös syrjii perheitä sekä lapsia taloudellisestikin. Kuten kaupunki puutteellisessa lapsivaikutusten arvioinnissaan toteaa, ”[k]untalisän rajaaminen laskee 1-vuotiaiden lasten perheille maksettavaa kotihoidon tukea kuntalisän verran. Tämä saattaa aiheuttaa joillekin perheille taloudellisia haasteita ja niistä johtuvaa huolta, joka voi heijastua perheen lapsiin” (Helsingin kaupunki, 2020). Vaatija katsoo, että nämä kielteiset vaikutukset syrjivästi kohdistuvat erityisesti lapsiin, joiden vanhemmat ovat muun muassa yksinhuoltajia ja pientuloisia.

Lapsivaikutusten arvioinnissa ei selvitetty, miten päätös voitaisiin tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Päätöksessä lapsen edun etusijaisuutta ei huomioitu. Lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottaminen on ”avain lapsen oikeuksien sopimuksen ymmärtämiseen” sekä yksi YK:n lapsen oikeuksien komitean yleisperiaatteiksi nimenneistä sopimuksen velvoitteista, ”jotka tulee ottaa huomioon kaikkien sopimuskohtien tulkinnassa.” Syrjinnän kielto (2 artikla) ja lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi (12 artikla) ovat myös sopimuksen yleisperiaatteita. (Lapsenoikeudet.fi, 2021.) Lapsen edun ensisijaisuuden jättäminen huomioimatta on vakava laiminlyönti.

Päätöksen taustalla vaikuttaa olevan muita intressejä kuin lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottaminen ja hoitonsa järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla:

”Helsinki-lisän rajaaminen on yksi talousarvion mukaisista tuottavuustoimista. Kotihoidon tuen Helsinki-lisän rajaamisella alle 1-vuotiaisiin arvioidaan saatavan 5,1 miljoonan euron säästöt vuonna 2021.” (Helsingin kaupunki, 2020.)

”Helsinki-lisän leikkausta perustellaan säästösyillä” (Bäckgren, 2020a).

Esittelijän perusteluissaan ei ole yhtään perustelua, jossa lapsen etu näyttäisi olevan etusijalla. Sen sijaan esittelijän perustelunsa viittaavat muun muassa arvioituihin taloudellisiin säästöihin ja maantieteellisiin erilaisuuksiin.

Kaupungin tulisi käyttää hallituksen kärkihankkeen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjeita asianmukaiseen lapsivaikutusten arviointiin:

”Lapsivaikutusten arviointi on prosessi ja yhdessä tekemisen tapa. Lapsivaikutusten arviointi ei ole nopeasti yhden ihmisen täytettävä lomake. Kyse on lapsen oikeuksista, kuulluksi tulemisesta ja arvostavasta kohtaamisesta.” (LAPE, 2018.)

Vaatija katsoo, että näin ei päätöksenteossa käynyt, vaan kaupunki laati puutteellisen lapsivaikutusten arvioinnin liian myöhässä muun muassa asianmukaisen osallisuuden, kuulemisen, lapsen oikeuksien huomioimisen sekä arvostavan kohtaamisen kannalta (ks. Bäckgren, 2020b).

2 Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Vaatija katsoo, että kaupungin olisi tullut suorittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, joka on Suomessa voimassa lakina, vaatima asianmukainen lapsivaikutusten arviointi jo ennen ensimmäistä asiaan liittyvää päätöstä.

3 Tilanteessa, jossa kunnan velvollisuutena järjestämä varhaiskasvatus on entisestään kuormitettu ja kärsii henkilöstöpulasta, vaikka varhaiskasvatuslaki vaatii riittävää henkilöstöä (6 ja 7 luku), kaupunki ei päätöksen yhteydessä riittävästi valmistaudu päätöksen aiheuttamaan varhaiskasvatuksen tarpeen kasvuun.

Bäckgren ja Palttala (2020) sekä Bäckgren (2020a) ovat raportoineet, että:

”Henkilöstöpulasta Helsingin päiväkodeissa ei ole päästy eroon”,

”Työntekijöistä on edelleen pulaa”,

”Päiväkodeista puuttui lokakuussa kaikkiaan 448 varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tarkoittaa, että joka viides paikka oli täyttämättä”,

”Lastenhoitajien paikoista joka kymmenes on Helsingissä täyttämättä” ja

”Vaihtuvat sijaiset ovat ongelma etenkin pienten lasten ryhmissä”.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) sopimusasiantuntija Minna Pirttijärven mukaan ”[y]li­opis­tok­oulutet­tu­ja varhaiskasvatuksen opettajia ei ole tarpeeksi, sijaisia ei meinaa saada ja henkilöstö on todella väsynyttä”. Lisäksi ”[l]ain mukaan alle kolmivuotiaiden ryhmässä täytyy olla yksi aikuinen neljää lasta kohden. Vanhemmilla lapsilla vaatimus on yksi aikuinen seitsemää lasta kohden. Helsinkiläisopet­ta­jan mukaan tästä joudutaan lipsumaan jatkuvasti.” Lapset varhaiskas­vatuk­ses­sa kärsivät jo nyt jatkuvista sijaisuuksista ja henkilöstöpulasta. (Bäckgren ja Palttala, 2020.)

Kaupungin mukaan ”[e]rityisesti pienten lasten osalta pysyvät, turvalliset ja sensitiiviset ihmissuhteet ovat merkityksellisiä lapsen turvallisen kasvun takaamiseksi.” (Helsingin kaupunki, 2020.)

Koska yllä olevan mukaan Helsingin varhaiskasvatus jo nyt ei täytä laadukkaan sekä asianmukaisen varhaiskasvatuksen kriteereitä, ja kaupunki ei riittävästi valmistaudu päätöksen yhteydessä kasvuun varhaiskasvatuksen lapsimäärissä, päätöksen seurauksena lapsen oikeus varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen tavoitteiden (3 §) mukaiseen varhaiskasvatukseen vaarantuu.

4 Päätöksen seurauksena varhaiskas­va­tushenkilökun­nan työkuormitus voi pahentua ja pula varhaiskasvatuksen työntekijöistä voi kasvaa. Vanhempien huoli laadukkaan sekä turvallisen varhaiskasvatuksen saatavuudesta kasvaa.

Kaupungin tulisi edistää osallistumista varhaiskasvatukseen parantamalla itse varhaiskasvatusta. Tätä tehdään muun muassa korottamalla varhaiskas­va­tushenkilökun­nan palkkoja vähintään 500 euroa kuukaudessa, parantamalla varhaiskasvatuksen työoloja, kuuntelemalla varhaiskas­va­tushenkilökun­taa ja lisäämällä työn arvostusta (Laurent, 2020; Fogde ja Gestrin-Hagner, 2020). Kaupungin ehdotus ulkovaatteista henkilökunnalle on riittämätön.

5 Tilanteissa, joissa perheet jatkavat kotihoitoa vähemmällä korvauksella, on päätöksen seurauksena ja yhteiskuntamme sukupuoleen perustuvan syrjinnän takia entistä epätodennäköisempi, että heterosuhteessa olevat isät osallistuisivat tasapuolisesti lapsensa kasvattamiseen sekä hoitotyöhön. Muiden kuin yksinhuoltajien äitien taloudellinen riippuvuus kumppaneidensa tuloistaan samalla kasvaa.

6 Päätöksen yhteydessä on puhuttu muun muassa työllisyydestä sekä eläkkeistä, jotka ovat kuitenkin eri asioita kuin lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottaminen ja hoitonsa järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla:

”Pitkällä aikavälillä on todella tärkeää, että erityisesti maa­han­muut­ta­jaäi­tien työl­lisyys­ti­lan­net­ta ja sitä kautta eläkkeitä saadaan parannettua.” (Bäckgren, 2020b.)

”[T]ietysti tässä on taustalla myös kaunis ajatus, että saataisiin maahanmuuttajaäidit töihin” (Bäckgren, 2020b).

Kaupungin tulisi nähdä kotihoito arvokkaana sekä tasa-arvoisena työnä, josta kuuluu saada korvausta. Yhteiskuntamme on tottunut saamaan varsinkin naisilta hoitotyötä maksamatta korvausta. Kuntalisän maksaminen kotona tehdystä hoitotyöstä on yksi tapa korjata tilannetta.

Kaupunki voi edistää mallia, jossa vanhempien kotona tehdystä hoitotyöstä maksetusta kotihoidon tuesta kertyisi eläkettä nykyistä ripeämmin.

Kaupunki voi lisäksi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa omalla toiminnallaan maksamalla asianmukaista palkkaa muun muassa varhaiskas­va­tustyöstä, jota tekevät etenkin naiset, huomioiden yhteiskuntamme edellä mainitun syrjivän tottumuksen olla maksamatta korvausta hoitotyöstä sekä ko­ron­avirus­pan­demi­an eriarvoistavat vaikutukset. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tasa-arvo- ja mon­imuo­toisu­u­sosas­ton johtaja Shauna Olneyn mukaan pandemia ”uhkaa monien naisten työtä ja toimeentuloa” ja pandemian haittavaikutukset ovat kasautumassa naisille (STT, 2020). Vaatija katsoo, että kaupungin päätös lisää pandemian haittavaikutusten kasautumista naisille.

Kaupungin tulisi edistää työllisyyttä parantamalla työmahdollisuuksia sekä vähentämällä sukupuoleen ja etnisyyteen perustuvaa työsyrjintää. Suomessa tummaihoiset ja etniset vähemmistöt tunnetusti kärsivät vakavasta syrjinnästä (Ahmad, 2019; FRA, 2019). Tilanne tuskin paranee taloudellisella kiristyksellä.

7 Kaupunki ei ole esittänyt asianmukaista ja tukevaa näyttöä päätöksen, joka koskee erityisesti 1–2-vuotiaita lapsia, eriarvoistumisen vähentämisen edistävästä vaikutuksesta. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen onkin kommentoinut asiaa näin:

”Ne, jotka tietysti ensisijaisesti olisi tärkeä saada varhaiskasvatukseen, ovat yli 3-vuotiaita. Jos äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, se olisi erityisen tärkeää”. (Bäckgren ja Palttala, 2020.)

Kaupungin tulisi päätöksenteossa tukea ja edistää monikielisyyttä sekä nähdä maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten lasten kielitaitoja rikkauksina (ks. Räty, 2018; Lehtonen, 2019).

Liitteet

1 Pöytäkirjanote, 15.12.2020, Helsingin kaupunki, kasvatus- ja koulutuslautakunta, päätös § 295

2 Pöytäkirjanote perusteluineen, 15.12.2020, Helsingin kaupunki, kasvatus- ja koulutuslautakunta, päätös § 295

3 Oikaisuvaatimusohje, Helsingin kaupunki, kasvatus- ja koulutuslautakunta

Lähteet

Ahmad, A. (2020). When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociology Inquiry 90(3), p. 468-496. https://doi.org/10.1111/soin.12276.

Bäckgren, N. (7.12.2020a). Helsinki leikkaa pienten lasten vanhemmilta yli 200 euroa kuussa: ”Asia saa minut vieläkin raivon valtaan”, sanoo vastasynnyttänyt psykologi Anu Heikkilä. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007665469.html.

Bäckgren, N. (14.12.2020b). Helsinki vie perheiltä yli 200 euron suuruisen kotihoidon tuen kuntalisän – Miksi vaikutusta lapsiin ei arvioitu, vaikka YK:n lasten oikeudet niin vaativat?. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007681359.html.

Bäckgren, N. ja P. Palttala. (23.11.2020). Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän – ”Paine purkautuisi, jos useampi pieni lapsi edes tekisi puolipäiväistä”, sanoo työntekijä. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007635404.html.

Fogde, S. ja M. Gestrin-Hagner. (2.12.2020). Högre lön och mer synlighet ska göra småbarnspedagogiken mer lockande. Hufvudstadsbladet, https://www.hbl.fi/artikel/magmarapport-erbjuder-losningar-till-kronisk-personalbrist-inom-smabarnspedagogiken/.

FRA – Euroopan unionin perusoikeusvirasto. (2019). Tummaihoisena EU:ssa: Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus. Tiivistelmä. FRA – Euroopan unionin perusoikeusvirasto. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2019-being-black-in-the-eu-summary_fi.pdf.

Helsingin kaupunki. (15.12.2020). Kasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirja § 295 Kotihoidon tuen Helsinki-lisän rajaaminen alle 1-vuotiaisiin lapsiin.

Lapsenoikeudet.fi. (2021). Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto, https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). (2018). LAVA: Lapsivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136377/PP_LAVA_prosessikuvaus_vihr_lape_ilme.pdf.

Laurent, L. (2020). Bristen på behörig personal inom den svenska småbarnspedagogiken i huvudstadsregionen. Tankesmedjan Magma,
https://magma.fi/wp-content/uploads/2020/12/Magma-5_20-2.pdf.

Lehtonen, H. (2019). Monikielisyys koulussa – yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen. Kielikello 4, https://www.kielikello.fi/-/monikielisyys-koulussa.

Räty, R. (2018). Nostetaan lasten piilossa oleva kielitaito esiin – maa­han­muut­ta­jak­oulut ovat kansainvälisiä kouluja. Koneen säätiö, https://koneensaatio.fi/nostetaan-lasten-piilossa-oleva-kielitaito-esiin-maa­han­muut­ta­jak­oulut-ovat-kansainvalisia-kouluja/.

STT. (23.11.2020). Financial Times: Koronapandemia luo työpaikkoja miesvaltaisille aloille ja uhkaa monien naisten työtä. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/talous/art-2000007635742.html.